Segmentoinnin

Segmentoinnin tarkoituksena on jakaa markkinat pienempiin, hallittavampiin osiin, joilla on samankaltaiset tarpeet ja ostokäyttäytyminen. Segmentointi mahdollistaa kohdennetumman arvolupauksen, viestinnän ja tuote- tai palvelukehityksen. Se perustuu dataan, analyysiin sekä liiketoiminnan tavoitteisiin.

Yleisimmät segmentointityypit ovat demografinen (ikä, sukupuoli, tulot), geografinen (sijainti), psykologinen/psykografinen (arvot, elämäntapa) sekä käyttäytymiseen perustuva segmentointi (ostotapa, brändiuskollisuus, käyttökertojen määrä). Erityisesti B2C- ja B2B-segmentoinnissa voidaan huomioida toimiala, yrityksen koko sekä ostopäätöksen rakenne. Segmentoinnissa voidaan yhdistellä useita kriteerejä osana moniulotteista segementointia.

Prosessi etenee usein seuraavasti: 1) tilan kartoitus ja tavoitteen määrittäminen; 2) datan kerääminen ja analysointi; 3) segmenttien muodostaminen ja nimeäminen; 4) validointi ja testaus, esimerkiksi markkinointikokeilujen avulla; 5) kohderyhmien valinta sekä tarjonnan ja viestinnän räätälöinti; 6) jatkuva seuranta ja päivitys.

Hyödyt ilmenevät parempana resurssien käytön tehokkuutena, tarkempana arvolupauksena, parempana konversiona sekä asiakasuskollisuuden kasvuna. Haasteisiin kuuluvat liian suurien tai liian pienien segmenttien hallinta, datan laatu ja päivittäminen sekä segmenttien merkityksen ja pysyvyyden varmistaminen liiketoiminnan tavoitteisiin nähden.

Segmentointia sovelletaan markkinointiviestintään, tuotekehitykseen, hinnoitteluun ja asiakassuhteiden hallintaan. Tuloksellisuus riippuu datan laadusta, analyysistä ja kyvystä toteuttaa strategiaa käytännössä.