Ristipölytystä

Ristipölytys on siitepölyn siirtämistä kahden erillisen kasvin yksilön välillä, usein eri lajikkeiden tai yksilöiden välillä, jolloin saadaan hedelmöittymään munasolu ja syntyy uusi geneettinen yhdistelmä. Tässä prosessissa siitepöly siirtyy yleensä kukasta toiseen kukkaan, ja syntyvien siementen jälkeläiset voivat ilmentää sekä vanhempien ominaisuuksia että uusia, yhdisteltyjä pelkistymiä. Ristipölytystä käytetään sekä luonnollisessa maataloudessa että kasvinjalostuksessa.

Mekanismi ja toteutus. Luonnollisessa ristipölytyksessä siitepöly kulkeutuu pölyttäjien, kuten mehiläisten, tuulen tai muiden eläinten välittäessä. Käsin tehtävä ristipölytys (käsipölytys) on yleistä jalostuksessa ja siemenvalmistuksessa: kukat voidaan eristää, niiden heteet voivat olla poistettuja tai tuottamatonta pölyä estetään, ja siitepöly siirretään valitusta isännästä toiseen kukkaan tarkoituksella. Tiettyjen kasvien kohdalla sovelletaan myös aikataulutettua koordinointia kukkimisten synkronointiin.

Merkitys ja sovellukset. Ristipölytys mahdollistaa geneettisen monimuotoisuuden lisäämisen, uusien ominaisuuksien yhdistämisen (esimerkiksi maku, koko, sitkeä vastustuskyky) sekä hybridi- tai jalostuskantojen kehittämisen. Se on keskeinen osa monien hedelmä- ja viljelykasvien valmistelevia jalostusohjelmia sekä luonnonvaraisen monimuotoisuuden suojaa.

Rajoitteet ja huomioitavat seikat. Pollen toimivuus ja yhteensopivuus vaikuttavat hedelmöitykseen; kukintojen ajankohta, elinvoimainen pöly sekä pölytyksen estäminen voivat vaikuttaa tulokseen. Joillakin lajeilla ristipölytys on pakollista tai se on välttämätöntä hedelmällisyyden saavuttamiseksi, kun taas toiset voivat hoitaa siitepölytyksen myös itse.