hedelmöitykseen

Hedelmöitykseen tarkoitetaan suvullista lisääntymistä, jossa kaksi haploidia sukusolua fuusioituu muodostamaan diploidisen alun uuden yksilön kehitykselle. Siinä yhdistyy perinnöllinen materiaali kummaltakin vanhemmalta, jolloin jälkeläisellä on geneettinen yhdistelmä kummastakin suvusta.

Eläimillä hedelmöitys tapahtuu pääasiassa siittiön ja munasolun fuusiossa. Siittiö etsii munasolun signaalien avulla ja akrosomaalinen reaktio vapauttaa entsyymejä, jotka mahdollistavat siittiön pääsyn munasolun sisään. Tumen fuusio yhdistää vanhemmilta peräisin olevan DNA:n, ja uuden yksilön kehitys alkaa. Hedelmöitys voi tapahtua sisäisesti tai ulkoisesti lajin mukaan; nisäkkäillä usein sisäinen hedelmöitys, kun taas joillakin kaloilla ja sammakkoeläimillä ulkoinen. Tämän jälkeen munasolu alkaa jakautua, ja kortikaalinen reaktio estää polyspermiaa.

Kasveilla hedelmöitykseen kuuluu pölytys ja siitepölyn kuljettuminen munasolulle. Angiospermeissa tapahtuu kaksinkertainen hedelmöitys: yksi siittiö hedelmöittää munasolun ja toinen fuusio polar-ytimien kanssa muodostaen endospermin.

Eri eliöillä hedelmöitys voi poiketa mekanismeiltaan, mutta yhteisenä ideana on kahden vanhemman geneettisen materiaalin yhdistyminen uuden yksilön alun aikaansaamiseksi. Tämän fuusion seurauksena alkaa varhainen solunjakautuminen ja yksilön kehitys.