Risteykset

Risteykset ovat liikenteen kohtaamispaikkoja, joissa kaksi tai useampi kulkusuunta tai liikennemuoto – tyypillisesti tiet sekä jalankulku- ja pyöräliikenne – kohtaavat. Suomessa risteyksiä esiintyy sekä kaupungeissa että maaseudulla, ja niillä pyritään varmistamaan sujuva sekä turvallinen liikenne ja oikea väistämisjärjestys. Risteyksiä suunniteltaessa huomioidaan muun muassa näkyvyys, liikennöintien määrä sekä erilaiset liikkujat.

Risteystyypit voidaan yleisesti jaottaa tasoristeyksiin sekä eritasoliittymiin. Tasoristeys tarkoittaa sitä, että liikenne kulkee samalla tasolla, ja sen hallinta perustuu liikennemerkkeihin, valoihin tai väistämissääntöihin. Eritasoliittymä tarkoittaa, että liikenne ohjataan eri tasoilla, esimerkiksi sillalla tai tunnelin kautta, jolloin risteyksen kapasiteetti ja turvallisuus voivat parantua. Yleinen kaupungissa sijaitseva muoto on kiertoliittymä, jossa ajoneuvot kiertävät ympyrää ja liikenneprioriteetti määräytyy sisäänajon mukaan.

Jalankulku- ja pyöräliikenteen järjestäminen risteyksissä tapahtuu usein suojateiden, katukäytäviin merkitysten ja kaistajärjestelyiden avulla. Suojatiet ovat jalankulkijoille tarkoitettuja ylityspaikkoja, joissa ajoneuvoilta vaaditaan väistämistä. Risteykset ovat myös yleisiä paikkoja, joissa liikenneturvallisuutta lisätään valaistuksella, selkeillä merkkityksillä ja tarvittaessa liikennevalotorjunnalla.

Suunnittelu ja ylläpito noudattavat voimassa olevia liikenneturvallisuus- ja tiekuntastandardeja sekä lainsäädäntöä, ja niiden tavoitteena on varmistaa sujuva, turvallinen ja kestävän liikenteen tarpeisiin vastaava kokonaisuus.