Rikkomismenettelyjä

Rikkomismenettelyjä tarkoittaa organisaatioiden käytäntöjä, joiden avulla käsitellään sääntöjen vastaisiin tekoihin liittyviä epäilyjä ja niistä tehtäviä ratkaisuja. Niitä sovelletaan erityisesti työpaikoilla, oppilaitoksissa sekä julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa, joissa halutaan ylläpitää järjestystä sekä turvata kaikkien asianosisten oikeusturva.

Menettelyn tavoitteena on oikeudenmukaisuus, asianmukainen selvitys ja asianosaisten oikeuksien suojaaminen. Siihen kuuluu sekä epäilyn heräämisen määrittäminen että todistelun kerääminen ja yhteisten menettelytapojen noudattaminen. Organisaatiot voivat soveltaa erilaisia seuraamuksia, jotka ovat suhteellisia rikkomuksen vakavuuteen.

Prosessi etenee tyypillisesti seuraavasti: epäilystä informoidaan, suoritetaan esiselvitys, kerätään todistusaineisto ja kuullaan asianomaisia. Tämän jälkeen tehdään päätös ja asetetaan mahdolliset seuraamukset, kuten varoitus, kirjallinen huomautus, tehtävien rajoitus tai erottaminen. Päätöksen tekee yleensä päätöksentekijä tai kurinpitotoimikunta, ja päätöksestä voidaan hakea valitusta.

Asianosaisella on oikeus tulla kuulluksi, saada tiedot epäilystä ja siitä, miten päätös on muodostettu, sekä esittää vastaväitteet ja todisteet. Prosessin tulee olla läpinäkyvä, puolueeton ja suojata luottamuksellisuutta. Oikeusvalitusjärjestelmä voi olla organisaation sisäinen tai ulkoinen.

Eri aloilla menettelyt voivat painottua eri tavoin: työpaikoilla varoitus- ja erottamiskäytännöt ovat yleisiä, kun taas oppilaitoksissa painopiste on opiskelijoiden oikeusturvassa ja kurinpidossa.