Referenssindeksin

Referenssindeksin on tilastollinen mittari, jota käytetään vertailukohteena arvojen muutosten seuraamiseen ajan mittaan tai erilaisten ryhmien välillä. Siihen valitaan perusjakso, ja sille annetaan yleisesti 100 (tai 1) arvo. Myöhemmän jakson indeksi ilmaisee, miten arvo on muuttunut verrattuna perusjaksoun, ja lasketaan yleensä jakamalla jakson painotetut arvot perusjakson painotetuilla arvoilla ja kertomalla tulos perusarvolla.

Indeksien rakentamisessa on useita menetelmiä. Kiinteän korin menetelmillä voidaan käyttää Laspeyresin tai Paasche'n menetelmiä; molempia voidaan yhdistää Fisherin indeksi. Laajasti käytettyjä ovat myös ketjutetut indeksit ja normalisointitekniikat, joilla vähennetään perusjakson riskiä ja mahdollistetaan jatkuva päivittäminen.

Referenssindeksin kaltaisia mittareita käytetään laajasti taloustieteissä ja tilastotieteessä, kun halutaan standardoida lukuja, seurata inflaatiota, tai muuntaa nimellisarvot reaaliarvoiksi. Tavallisia sovelluksia ovat kuluttajahintojen indeksit (CPI), palkkojen tai tuloluokkien indeksit, tuottavuusmittarit sekä pörssin vertailuindeksit. Indeksi mahdollistaa arvon muutoksen ilmaisemisen suhteessa perusjaksoon prosentteina tai muussa helpottetussa muodossa.

Rajoituksia ovat perusjakson valintaan liittyvä herkkyys, kiinteän korin aiheuttama substituutiovaikutus sekä uusien tuotteiden ja muuttuvien mieltymysten huomioimisen haasteet. Näissä tilanteissa käytetään ketjuuntuneita indeksejä, kausikorjauksia tai uudelleenperusteistuksia.

Käytännössä referenssindeksin nousu tarkoittaa korkeampaa tasoa kuin perusjakso, ja lasku matalempaa. Se tarjoaa yksinkertaisen, tulkittavan tavan seurata suhteellisia muutoksia.