inflaatiota

Inflaatio tarkoittaa yleistä, laajasti havaittavaa hintojen nousua taloudessa, jonka seurauksena rahan ostovoima heikkenee. Hintojen kehitystä seurataan yleisesti kuluttajahintaindeksillä (CPI). Euroalueella käytetään myös HICP-indeksiä. Suomessa inflaatiota seuraa Tilastokeskus, ja euroalueen rahapolitiikkaa koordinoiva Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKP). EKP:n tavoite on hintojen vakaus, ja pitkällä aikavälillä inflaation tulisi pysyä noin 2 prosentissa.

Inflaation tyypit ja syyt: Inflaatio syntyy, kun kokonaiskysyntä ylittää tarjonnan (kysyntäinflaatio), tuotantokustannukset nousevat (kustannusinflaatio) tai hintojen nousu odotetaan ja siitä johtuvat palkkojen sekä hintojen nousut. Keskeisiä ajureita ovat energian ja raaka-aineiden hinnat, palkkakehitys sekä rahoitusolot. Ulkoiset sokit, kuten energiamarkkinoiden järistykset, voivat nopeasti kiihtyttää inflaatiota.

Vaikutukset ja politiikka: Inflaatio heikentää ostovoimaa, vaikuttaa säästöjen arvoon ja lainojen kustannuksiin sekä lisää taloudellista epävarmuutta. Keskuspankit käyttävät rahapolitiikkaa korkojen säätelyllä ja rahavarantojen hallinnalla inflaation hallitsemiseksi; tarvittaessa toteutetaan myös muita toimenpiteitä. Hallitukset voivat vaikuttaa kokonaistalouteen finanssipolitiikalla sekä rakenteellisilla uudistuksilla tuottavuuden parantamiseksi.

Suomessa inflaatiopaineet heijastavat euroalueen kehitystä, koska maa kuuluu EKP:n rahajärjestelmään ja käyttää euroa. Inflaatiotavoitteen saavuttaminen riippuu sekä kansallisista toimista että euroalueen rahapoliittisista päätöksistä.