Raadiosignaaleja

Raadiosignaaleja ovat elektromagneettiset signaalit, jotka siirtävät tietoa ilman sähköjohtoja. Ne syntyvät muuntamalla äänisignaalia, dataa tai käskyjä radioaalloiksi ja välittyvät antennien kautta ilmakehän, maan pinnan tai avaruuden kautta. Raadiosignaalien käytännön ominaisuudet riippuvat taajuudesta, tehosta sekä modulaatiosta.

Ominaisuudet ja modulaatio: Tärkeimmät ominaisuudet ovat taajuus f, aallonpituus λ, amplitudi ja vaihe. Tiedon siirtämiseksi signaali moduluidaan; yleisimpiä modulaatioita ovat amplitude-modulation AM, frequency-modulation FM ja phase-modulation PM. Digitaalisissa järjestelmissä käytetään esimerkiksi ASK, FSK, PSK ja QAM. Kaistan leveys ja teho vaikuttavat kantamaan sekä yhteensopivuuteen muiden järjestelmien kanssa.

Propagointi ja käyttökohteet: Signaalit voivat levitä line-of-sight -rajapinnassa, ionosfäärän heijastuksella, troposfäärin ilmiöillä tai satelliittien kautta avaruudessa. Käyttökohteita ovat radiolähetykset sekä televisio, matkapuhelinverkot, WiFi ja Bluetooth, satelliittiviestintä sekä hätäsignaalit, tutkimuslaitteet ja radioamatööriliikenne.

Sääntely ja historia: Spektrin jakaminen ja käyttö on säännelty sekä kansainvälisesti (ITU) että kansallisesti; lisenssivaatimukset, taajuusvaraukset ja tekniset standardit ohjaavat toimintaa. Radiosignaalien kehitys juontaa juurensa 1890-luvulle; merkittäviä edistysaskeleita olivat keksijät kuten Guglielmo Marconi ja Nikola Tesla.