RPCratkaisuja

RPC (Remote Procedure Call) -ratkaisut mahdollistavat sen, että ohjelma kutsuu toisen koneen tai prosessin tarjoamaa funktiota kuin sitä käytäisiin paikallisesti. Tavoitteena on tarjota yhteinen rajapinta sekä piilottaa verkko- ja serialisointitoiminnot. Tyypillisiä osia ovat asiakkaan stubit (kutsun paketointi ja siirtäminen), palvelimen toteutus sekä protokolla- ja sarjoituskerrokset, jotka määrittelevät, miten tiedot lähetetään.

Tunnetuimmat RPC-teknologiat ja -lähestymistavat ovat gRPC (Google), joka käyttää HTTP/2 -kuljetusta ja Protobuf-sarjoitusta; JSON-RPC ja XML-RPC, jotka ovat tekstitason protokollia; Apache Thrift sekä vanhempi SOAP. REST-rajapinnat voivat tukea RPC-tyylisiä kutsuja, mutta ne ovat pääasiassa resurssipohjaisia HTTP-kutsuja, eivät perinteisiä RPC-kutsuja.

Ominaisuudet ja käyttömallit vaihtelevat: RPC tukee sekä synkronisia että asynkronisia kutsuja sekä tarvittaessa striimausta. Monikielinen yhteensopivuus mahdollistaa eri ohjelmointikielien käytön saman palvelun kanssa. Sarjoitusmuodon valinta vaikuttaa suorituskykyyn: binäärinen Protobuf on usein tehokkaampi kuin teksti JSON. Kuljetuskanavat voivat olla HTTP/2, HTTP/1.1 tai TCP. Turvallisuus ratkaistaan TLS- tai mTLS-tuen, todennuksen ja pääsynhallinnan sekä virheenkäsittelyn, valvonnan sekä observoinnin kautta; lisäksi huomioidaan palveluiden löydettävyys ja kuormituksenhallinta.

Soveltuvuus ja valintakriteerit riippuvat käyttötapahtumasta: mikropalveluarkkitehtuureissa RPC mahdollistaa nopeat, luotettavat kutsut palvelujen välillä. Valinta perustuu vaatimuksiin kuten monikielisyys, viiveet, datamäärä ja turvallisuus. gRPC sopii usein alhaisen latenssin tarpeisiin; Thrift tarjoaa laajan kielituen; JSON/XML-RPC soveltuu yksinkertaisempiin integraatioihin.