Qualitatiiviset

Qualitatiiviset viittaavat tutkimuksen laadullisiin menetelmiin ja -aineistoon, jotka painottavat merkityksiä, kokemuksia ja konteksteja enemmän kuin määrällisiä mittauksia. Niille ominaisia ovat syvällinen kuvaus, monimutkaisten ilmiöiden tulkinnallinen tarkastelu sekä tutkijan rooli kontekstin ymmärtämisessä.

Qualitatiivisessa tutkimuksessa kerätty aineisto on usein ei-numeerista ja rikasta ilmaisua: tekstiä, puhetta, visuaalisia materiaaleja. Yleisimmät tiedonkeruumenetelmät ovat haastattelut, havainnointi, fokusryhmät sekä dokumenttien analyysi. Aineisto kerätään pienempiä näytteitä ja tilanteesta riippuen joustavasti.

Analyysi keskittyy ilmiöiden merkitysten ja prosessien löytämiseen. Keskeisiä tekniikoita ovat teemoittainen analyysi, sisällönanalyysi ja diskursiivinen analyysi; maadoitettu teoria (grounded theory) voi olla käytössä. Tutkimuksen luotettavuutta vahvistetaan läpinäkyvyydellä, triangulaatiolla ja tutkijan reflektoivalla lähestymistavalla.

Qualitatiivinen lähestymistapa tuottaa syvällistä ymmärrystä konteksteista ja ihmisten kokemuksista, mutta sen yleistettävyys on yleensä rajoitetumpi ja tulokset voivat olla subjektiivisia sekä herkkiä tutkijan asenteille. Aineiston kerääminen ja analyysi on usein aikaa vievää.

Qualitatiiviset menetelmät ovat keskeisiä useilla aloilla: yhteiskuntatieteet, kasvatustiede, terveys ja antropologia sekä markkinatutkimus. Ne täydentävät määrällistä tutkimusta tarjoamalla ymmärrystä siitä, miten ja miksi ilmiöt esiintyvät sekä tukevat teorian kehittymistä, ohjelmien arviointia ja politiikkasuunnittelua.