Päätöksentekomenetelmä

Päätöksentekomenetelmä tarkoittaa systemaattista lähestymistapaa päätösten tekemiseen. Se kuvaa prosessin rakennetta ja käytettäviä työkaluja, joiden avulla valitaan vaihtoehdoista tarkoituksenmukaisin ratkaisu tavoitteiden saavuttamiseksi. Menetelmät voivat käsittää sekä normativeja malleja siitä, miten päätökset tulisi tehdä, että kuvauksia siitä, miten päätöksiä oikeasti tehdään.

Tyypillinen rationaalinen päätöksentekoprosessi etenee ongelman määrittelystä tavoitteiden asettamiseen, vaihtoehtojen generointiin, kriteerien määrittämiseen, vaihtoehtojen arviointiin ja valinnan tekemiseen sekä toteutukseen ja seurantaan. Käytännössä tieto on usein rajallista, mikä johtaa rajoitetun rationaliteetin käsitykseen.

Monikriteerinen päätöksenteko (MCDA) ja siihen liittyvät menetelmät kuten AHP, TOPSIS ja ELECTRE auttavat kriteerien asettamisessa ja niiden painottamisessa, jotta vaihtoehdot voidaan arvioida ja löytää kokonaisarvoltaan parhaana. Lisäksi käytetään kustannus-hyötyanalyysiä, riskinarviointia sekä muita päätöksentekotyökaluja.

Ryhmäkonteissa päätöksiä tehdään esimerkiksi aivoriihessä, Nominal Group Technique -menetelmässä ja Delphi-menetelmässä. Käyttökohteita ovat johtaminen, projektinhallinta, julkinen hallinto, terveydenhuolto ja ympäristönsuojelu. Edut: systematisointi, läpinäkyvyys, toistettavuus ja paremmin perustellut ratkaisut. Haasteet: oletettu rationaliteetti vs todellinen käyttäytyminen, epävarmuus, epäselvän tiedon hallinta ja toteutuksen käytännön rajoitteet.