Pylväikköjä

Pylväikköjä ovat geologinen ilmiö, jossa kiviaines jakautuu pystysuoriksi monikulmioisiksi pylväiksi, usein kuusikulmaisia poikkileikkauksia. Tämä ilmiö esiintyy pääasiassa basaltisissa ja diabaasisissa kivissä, mutta sitä tavataan myös muissa magmaisissa kivilajeissa. Pylväistö voidaan nähdä sekä pintakerroksen että syvemmän kallion jäähtymisen seurauksena syntyneenä jännitysverkostona.

muodostuminen ja ominaisuudet

Pylväikköjä muodostuu, kun magma jäähtyy ja supistuu. Ulkokuoren jäähtyminen on nopeinta, jolloin pinnallinen halkeilu kehittyy ja jakaa kivilaatan verkoksi. Halkeamat etenevät sisäänpäin ja järjestäytyvät tavallisesti kohtisuoraan jäähdytyspintaan nähden, mutta lopullinen pylväikkö voi olla sekä säännöllinen että hieman epäjärjestynyt. Pylväät ovat usein pystysuoria ja niiden poikkileikkaus on monikulmainen; korkeus ja leveys vaihtelevat suurissa mittakaavoissa. Sääoloista riippuen ne voivat muodostua sekä lava-virtojen kuihtuma-alueille että syvemmälle sijoittuville jäähdytysalueille.

esimerkit ja levinneisyys

Maailmanlaajuisesti tunnettuja esimerkkejä pylväikköistä ovat Giant’s Causeway Irlannissa, Fingal’s Cave Skotlannissa, Svartifoss Islannissa sekä Devil’s Postpile Yhdysvalloissa. Pylväikköjä esiintyy erityisesti basalttisissa kivissä, mutta ne voivat muodostua myös muissa kivissä ja jäähdytysominaisuuksiltaan vaihtelevissa ympäristöissä. Ne tarjoavat tärkeää tietoa jäähdytysaikojen ja lämpötilan vaihtelujen vaikutuksista kivilajikkeisiin.

merkitys

Pylväikköjen tutkimus auttaa ymmärtämään magmajäähdytyksen prosesseja sekä kivilajikkeiden kehitystä. Ne toimivat myös geologisina näyttöinä ja niillä on merkitystä maisemien ja turismin kannalta.