Puurunkoiset

Puurunkoiset on adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan kohteita, joiden pääasiallinen kantava runko koostuu puusta. Termi viittaa puurunkoon, joka muodostaa kehyksen, jolle infill-materiaalit tai pintarakenteet asennetaan. Puruunkoisia voivat olla rakennukset, laitteet, veneet ja muut esineet, joissa puu kantaa rakenteen kuormia.

Rakennuksissa puurungon käyttö tunnetaan erityisesti puurungorakenteina (timber-frame) sekä massiivipuujärjestelminä. Perinteisessä puurungorakenteessa pystypalkit ja vaakasuuntaiset tukirakenteet muodostavat kehyksen, johon infill-materiaalit kuten kivi-, rapattu tai puupaneelivälikerrokset kiinnitetään. Puurunko mahdollistaa joustavat ratkaisut, hyvän lämmöneristyksen ja vaihtelevat ulkonäöt; se on ollut yleinen rakennusperiaate sekä pohjoismaissa että muilla alueilla. Nykyään puurungon käyttö on kehittynyt kliinimpien rakennusmenetelmien myötä massiivipuuteen, kuten CLT:hen (cross-laminated timber) ja glulam-palkkeihin, jotka mahdollistavat suuria tilaelementtejä ja korkeita rakennuksia.

Merenkulkussa puurunkoiset veneet viittaavat puupohjaiseen runkokehykseen; tällaiset veneet voivat hyödyntää puurungon ajattelutapaa lheisimmillään puu- ja liimausmenetelmien yhdistelminä. Puurunkoisten rakenteiden etuja ovat keveys, nopea pystytys ja helppo korjaus, mutta ne ovat herkempiä kosteudelle ja palolle, mikä on vaikuttanut rakennusmääräyksiin sekä huollon ja suojausten kehittämiseen.

Käytännön merkitys on laaja: termiä käytetään yleisesti kuvaamaan puurungon kantamaa rakennetta tai esinettä riippumatta siitä, onko kyse perinteisestä vai moderneista puurungouudistuksista.