ajattelutapaa

Ajattelutapa tarkoittaa yksilön vakiintunutta tapaa tulkita ja käsitellä kokemuksia sekä tehdä päätöksiä. Se vaikuttaa siihen, miten ihminen havaitsee ongelmat, minkä strategioiden mukaan hän ratkaisee ne ja miten hän reagoi epävarmuuteen tai epäonnistumisiin. Ajattelutapaa voidaan pitää osittain pysyvänä, mutta sen voidaan katsoa myös kehittyvän ajan myötä kokemusten, koulutuksen ja reflektoinnin kautta.

Sanan etymologia viittaa suoraan ajatukseen: ajattelu yhdistettynä tapaan tarkoittaa tiettyä tapaa ajatella ja toimia. Suomenkielessä ajattelutapa kattaa sekä arkiset huomiointitavat että laajemmat, tutkimuksissa käytetyt käsitteet, joissa korostetaan kognitiivisia rakenteita ja toiminnan tukemia ajatusmalleja.

Ajattelutapoja voidaan tarkastella eri ulottuvuuksina. Yleisesti puhuttaessa erottelevia näkemyksiä ovat esimerkiksi kasvun ajattelutapa (growth mindset) ja kiinteä ajattelutapa (fixed mindset), jotka liittyvät siihen, miten ihminen suhtautuu oppimiseen ja kykyihinsä kehittyä. Myös kriittisyys, avarakatselaisuus ja epävarmuuden sietokyky muodostavat osa-ajattelutapaa ja vaikuttavat päätöksentekoon sekä ratkaisujen löytämiseen.

Käytännössä ajattelutapaa tarkastellaan koulutuksessa, työelämässä ja terapiassa. Opetuksessa se voi lisätä opiskelun strategioita, virheistä oppimista ja tavoitteiden asettamista. Organisaatioissa se vaikuttaa muutoskykyyn, tiimityöhön ja johtamiseen. Ajattelutapa on erottuva, mutta vuorovaikutuksessa asenteiden ja muiden kognitiivisten prosessien kanssa.