Puristusvoimia

Puristusvoimia kuvaa käden puristusvoiman maksimaalinen kyky. Käytännössä termi viittaa sekä yleiseen puristusvoimaan että erilaisten puristusasentojen aiheuttamiin voimatasoihin, joita mitataan kliinisissä ja tutkimuksellisissa yhteyksissä.

Mittaus tapahtuu usein käsidynamometrillä. Yleinen protokolla on istuma-asento: kyynärpää noin 90 asteen kulmassa, käsivarsi neutraalissa asennossa ja ranne hieman koukistettuna. Henkilö puristaa mahdollisimman kovaa, ja tulos kirjataan maksimaalinen puristusvoima sekä dominoivalle kädelle että toiselle kädelle. Tulokset voidaan esittää tilastollisesti esimerkiksi keskiarvona tai yksittäisinä mittaustuloksina.

Merkitys: Puristusvoima on hyvä yleismittari sekä kokonaisvoimasta että toimintakyvystä. Se liittyy lihasvoimaan, päivittäiseen suoriutumiseen ja diagnosoitaviin riskitekijöihin; esimerkiksi vanhusten hoitotarpeen arvioinnissa, leikkausten riskien kuvaamisessa sekä yleisessä terveydentilan arvioinnissa. Erityisesti geriatria, neurologinen ja ortopedinen kuntoutus hyödyntävät puristusvoiman mittausta.

Tekijät ja rajoitteet: Ikä, sukupuoli ja dominanssi vaikuttavat arvoihin. Harjoittelu lisää puristusvoimaa; kipu, tulehdukset sekä kipu- tai sensoriset sairaudet voivat heikentää suoritusta. Mittausten tarkkuuteen vaikuttavat välineet, ohjeiden noudattaminen sekä koeolosuhteet.

Sovellukset: kliininen seulonta, kuntoutuksen seuranta, urheilusuoritusten arviointi ja riskinarviointi ennen kirurgisia toimenpiteitä. Puristusvoiman mittaus on vakiintunut ja toistettavissa oleva menetelmä, kun protokollat ovat selkeät.