Puolustautumista

Puolustautumista on psykologinen ja vuorovaikutuksellinen ilmiö, jossa yksilö reagoi koettuun uhkaan, kritiikkiin tai syyttelyyn puolustamalla omaa asemaansa. Sen tarkoituksena on suojata itsetuntoa ja vaikuttaa tilanteen epäonnistumisen kokemukseen. Puolustautuminen voi ilmetä sekä kielellisesti että ei-kielellisesti: sen keinoja ovat esimerkiksi kieltäytyminen hyväksymästä kritiikkiä, rationalisointi (selitysten etsiminen, jotka säilyttävät myönteisen minäkuvan), projekointi (toisen syyllistäminen omien tunteiden sijaan), minimointi, keskustelun aiheen vaihtaminen sekä äkillinen vetäytyminen tai hyökkäävä reaktio.

Defensivenessin taustalla vaikuttavat tekijät voivat olla alhainen itsetunto, korkea stressi, aikaisemmat kokemukset, pelko sosiaalisesta paineesta tai epävarmuus siitä, miten kritiikki otetaan vastaan. Tunteiden hallinnan vaikeudet voivat lisätä taipumusta puolustautua. Yhteisöissä liiallinen puolustautuminen voi estää rakentavan vuorovaikutuksen, vaikeuttaa ongelmanratkaisua ja lisätä ristiriitoja.

Puolustautumista voidaan ehkäistä ja vähentää useilla keinoilla. Aktiivinen kuuntelu, ei-kielteinen palautteen vastaanotto sekä minä-viestien käyttö auttavat ilmaisemaan tunteita ja tarpeita ilman syyttelyä. Tarkentaminen, peilaaminen ja kysymyksillä varmistaminen auttavat avaamaan keskustelua. Turvallinen ilmapiiri ja myönteinen vuorovaikutus vähentävät puolustautumisen tarvetta ja tukevat paremman ymmärryksen syntyä.