Punoitumisen

Punoitumisen tarkoittaa punoitusta iholla tai limakalvoilla. Punoitus syntyy yleensä verisuonten laajentumisesta ja lisääntyneestä verenvirtauksesta alueella, mikä muuttaa ihon värin punaiseksi. Tilaan voi liittyä lämpöä, turvotusta ja joskus kipua. Punoituminen voi olla tilapäistä ja fysiologista tai osa sairauksien oireistöä.

Fysiologisia esimerkkejä ovat liikunta, kuuma ympäristö, voimakas tunne tai alkoholin nauttiminen. Patologisia syitä voivat olla tulehdukset, infektiot, iho- tai limakalvoreaktiot (esim. ihottuma, ruusufinni), allergiset reaktiot, traumaperäiset vauriot sekä auringon UV-säteily.

Kliininen kuva riippuu syystä. Paikallinen punoitus on yleinen ilmentymä, mutta se voi liittyä lämmön tunteeseen, kutinaan tai kipuun. Diagnoosi perustuu potilaan historiaan ja fyysiseen tutkimukseen; lisätutkimukset ovat tarpeen, jos punoitukseen liittyy epäily infektiosta, allergiasta tai systeemisestä sairaudesta.

Hoito määräytyy syyn mukaan. Usein punoitus itsessään ei vaadi erillistä hoitoa; taustalla olevaa tekijää pyritään poistamaan. Esimerkkejä: ympäristön välttäminen, viileiden kompressioiden käyttö, kosteuttaminen, antihistamiinit allergisissa reaktioissa sekä tulehdusta hillitsevät keinot tulehduksessa. Pitkäaikaisen tai toistuvan punoituksen hoito vaatii yksilöllisen suunnitelman, esimerkiksi ihotautilääkärin ohjauksessa.