Prototiedostoilla

Prototiedostoilla, eli proto-tiedostoilla, tarkoitetaan Protocol Buffers -järjestelmän määrittelytiedostoja. Niiden tarkoitus on määritellä tarkasti datarakenteet ja palvelut, joita sovellukset käyttävät tiedon sarjoittamiseen, siirtämiseen ja tulkintaan. Proto-tiedostot toimivat kieli- ja alusta-riippumattomana sopimuksena, jonka avulla erilaiset ohjelmointikielet voivat vaihtaa dataa tehokkaasti.

Rakenne ja sisältö: Prototiedostoissa määritellään syntaksi (proto2 tai proto3), paketti, mahdolliset importit sekä viestit (messages) ja niiden kentät. Jokaiselle kentälle annetaan tyyppi (esimerkiksi string tai int32) ja tavuero (tag-number), jolla kenttä identifioidaan sarjauksessa. Lisäksi voidaan määritellä enumerations (enum) sekä palvelut (service) RPC-menetelmin. Tiedostoissa on yleensä myös hookeja kuten option- ja import-käytöt.

Käyttö ja generoitu koodi: Prototiedostoja käytetään datan ja API-rajapintojen määrittelyyn, erityisesti mikropalveluarkkitehtuureissa ja verkko-pyynnöissä. Protokollan kääntäjä, protoc, kääntää .proto-tiedostot kohdekielille (esim. Java, C++, Python, Go, C#, Ruby, JavaScript). Lisäksi protobuffers- ja gRPC-ympäristöt hyödyntävät näitä tiedostoja generoidun koodin kautta, mikä helpottaa yhteensopivaa tiedonvälitystä.

Skeema ja yhteensopivuus: Kenttien numeroiden vakauden säilyttäminen on tärkeää, jotta sarjoitus- ja purku toimii vanhoilla ja uusilla versiolla. Proto3:sessa syntaksissa useat vanhat yksiköt ovat kevyempiä: perinteinen required-merkintä poistettu, ja oletusarvot sekä läsnäolon merkinnät on suunniteltu yksinkertaisemmiksi. Proto-tiedostot ovat yleinen ratkaisu datamuunnoksen, API-sopimusten ja suorituskykyisten verkkopalveluiden määrittelyyn.