syntaksissa

Syntaksi (syntax) on kielitieteen osa, joka tutkii lauseiden rakennetta, sanayhteyksiä ja niitä koskevia sääntöjä. Syntaksissa tutkitaan, miten sanat ja lauseen osat muodostavat merkityksellisiä kokonaisuuksia sekä miten lauseet rakentuvat toistensa suhteissa. Keskeisiä kysymyksiä ovat sanajärjestys, lauseenosien tehtävät sekä näiden väiset suhteet.

Syntaksissa käytetään keskeisiä käsitteitä kuten subjekti, predikaatti sekä lauseenjäsenten funktiot ja lauseen sisäinen hierarkia. Tutkimus kattaa sekä perinteisen lauseopillisen rakenteen että nykyaikaiset mallit, kuten riippuvuussyntaksin ja puurakenteisiin perustuvat lähestymistavat. Syntaksia tarkastellaan usein sekä kielikohtaisena ilmiönä että yleisenä teoreettisena kenttänä.

Kun sanotaan "syntaksissa", kyseessä on inessiivi eli "in the syntax" – tapa viitata syntaksin alaan tai alueeseen. Esimerkki: Suomen kielen syntaksissa sanan paikka on usein tärkeä. Syntaksin tutkimus liittyy tiiviisti morfologiaan ja semantiikkaan: muoto ja merkitys sekä lauseen rakenne ovat toisiinsa kytkeytyneitä. Käytännössä tämä tutkimus auttaa kielten vertailussa, kieliopin opetuksessa ja luonnollisen kielen käsittelyssä.

Syntaksin juuret ovat kreikkalaisessa sanassa syntaxis, joka tarkoittaa asetusten tai yhteensovittamisen taitoa.