Proteiineihin

Proteiinit ovat biologisia makromolekyylejä, jotka muodostuvat aminohappoketjuista. Ne syntyvät ribosomeilla koodaajien ohjaamina ja yhdistyvät peptidisidoksilla muodostamaan pitkiä polypeptidiketjuja. Proteiinien toiminta ja ominaisuudet määräytyvät niiden primaarirakenteen sekä kolmiulotteisen laskostumisen perusteella.

Rakenne ja luokittelu: Proteiineilla on neljä rakennetta: primaarirakenne (aminohappojen järjestys), sekundaarirakenne (alfa-heliksi ja beta-levyt), tertiäärinen rakenne (kolmiulotteinen laskostuminen) sekä kvartäärinen rakenne (useamman ketjun yhteistyö). Ne voivat olla fibriäisiä (kudostyypillinen kollageeni) tai globulaarisia (yleensä toiminnallisia proteiineja kuten entsyymejä ja kuljetusproteiineja). Esimerkkejä proteiineista ovat entsyymit, rakenteelliset proteiinit, kuljetusproteiinit ja vasta-aineet.

Funktionaalisesti proteiineilla on laaja tehtäväkirjo: ne katalysoivat kemiallisia reaktioita, muodostavat kudosten rakennetta, kuljettavat molekyylejä, osallistuvat immuunipuolustukseen sekä säätelevät solujen toimintaa. Liikkuvuus perustuu motoriproteiinien, kuten aktiinin ja myosiinin, toimintaan. Ravinnosta saadaan proteiineja aminohappojen muodossa; ruoansulatus pilkkoo ne pepsiinillä sekä haiman proteaasien ja suoliston entsyymien avulla. Välttämättömät aminohapot on saatava ruokavaliosta; kasviproteiinit voivat olla epätäydellisiä, mutta yhdistämällä erilaisia lähteitä saa kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Puutokset voivat johtaa häiriöihin, kuten marasmus tai kwashiorkor.