proteiineilla

Proteiineilla viitataan biologisesti tärkeisiin biomolekyyleihin, jotka rakentuvat aminohappojen pitkäketjuista ja muodostavat peptidisiteiden kautta muodostuneita kollageenin, myoglobiinin ja erilaisten muiden proteiinien kaltaisia molekyylejä. Ne ovat keskeisiä kaikissa elämän prosesseissa ja niiden toiminta riippuu kolmiulotteisesta rakenteesta, joka syntyy aminohappojen järjestyksestä ja kemiallisista vuorovaikutuksista.

Proteiineja voidaan luokitella sekä rakenteen että toiminnan perusteella. Rakennevaihtoehdoiksi muodostuvat usein fibroidiset ja globulaariset proteiinit, joiden suorakulmaiset ja kuidumaisemmat muodot määräävät niiden tehtävän. Toiminnan mukaan proteiinit toimivat entsyymeinä (nopeuttavat kemiallisia reaktioita), rakenteellisina ainesosina (kudos, ihminen ja eläimet), kuljetus- ja varastointivälineinä, hormonien ja viestinnän välittäjinä sekä immuunijärjestelmän osatekijöinä.

Ravinnollinen merkitys ja ruoansulatus: proteiinit ravinnosta pilkkoutuvat mahalaukussa ja ohutsuolessa entsyymien, kuten pepsiinin ja proteaasien, vaikutuksesta aminohapoiksi ja pieniksi peptideiksi. Nämä imeytyvät ohutsuolessa verenkiertoon ja käytetään kehon omien proteiinien rakennukseen sekä erilaisten biologisten esiasteiden synteesiin.

Ravinnolliset suositukset ja laatu: yleinen päivittäinen saanti on noin 0,8 grammaa proteiinia painokiloa kohden, mutta atleetit ja kasvissyöjät voivat hyötyä suuremmista määristä. Proteiinien laatu riippuu välttämättömien aminohappojen riittävyydestä; täydelliset eli “laadukkaat” proteiinit sisältävät kaikki välttämättömät aminohapot. Eläinperäiset proteiinit sekä monissa tapauksissa soija ja kvinoa tarjoavat korkean laadun; PDCAAS- ja DIAAS-arviot mittaavat proteiinin ravitsemuksellista arvoa. Liiallinen proteiinin saanti voi rasittaa munuaisia joillakin sairauksilla, joten saantisuositusten noudattaminen on suositeltavaa.