Preferenssejä

Preferenssejä on termi, jolla viitataan yksilön tai ryhmän preferoitujen vaihtoehtojen järjestykseen. Suomen kielen käytössä sana viittaa usein taloustieteissä, psykologiassa ja päätöksenteon teoriassa ilmeneviin arvojärjestyksiin siitä, miten erisuuret tai -laiset lopputulokset ovat parempia tai huonompia.

Taloustieteessä preferenssit määrittelevät kuluttajan tai päätöksentekijän valintojen perusteet. Ne luovat binäärisen suhteen ≽, jossa esimerkiksi A ≽ B merkitsee, että A on ainakin yhtä hyvä kuin B. Yleisiä oletuksia ovat täydellisyys (jokainen pari on verrattavissa) ja transitiivisuus (jos A ≽ B ja B ≽ C, niin A ≽ C). Joissakin malleissa lisätään jatkuvuus ja monotoniisuus, jotka kuvaavat arvojen kasvua tai vähäisyyden epätoivottavuutta suurempien hyödykkeiden suhteen. Preferenssit voivat olla ordinaalisia, jolloin ainoa oleellinen on järjestys, tai kardinalisia, jolloin erot preferensseissä voidaan mitata ja ne voidaan esittää hyötyfunktiona.

Preferenssien representaatiot: on mahdollista löytää hyötyfunktio u, siten että x ≽ y silloin kun u(x) ≥ u(y). Kun näin on, preferenssit ovat ominaisia hyötykikkailuja. Havainnoitujen valintojen perusteella voidaan päätellä preferenssejä käyttämällä revealed preference -menetelmiä.

Mitoitus ja tutkimusmenetelmät vaihtelevat: kyselyt, kokeelliset asetelmat, conjoint-analyysi ja valintakokeet ovat yleisiä keinoja. Preferenssit vaikuttavat markkinakäyttäytymiseen, hyvinvointianalyysiin sekä politiikan arviointiin. Lisäksi filosofiassa ja etiikassa preferenssit voivat kuvastaa arvoja ja haluja, jotka ohjaavat toimeentulemista ja valintoja epävaruustilanteissa.