Polymeroitunut

Polymeroitunut on adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan ainetta tai molekyyliä, joka on muodostunut polymeeriksi monomeerien liittymisen seurauksena. Polymeeri on pitkä molekyyliketju, joka koostuu toistuvista yksiköistä eli monomeereistä. Polymeroituminen tapahtuu yleisimmin kahdella pääasiallisella mekanismilla: additiopolymerointi, jossa monomeerit liittyvät toisiinsa ilman sivutuotteita, ja kondensaatiopolymerointi, jossa liittyminen tuottaa sivutuotteen, usein veden.

Syntyvät polymeerit voivat olla lineaarisia, haarautuneita tai ristisidottuja riippuen reaktiossa käytetyistä monomeereista ja menetelmästä. Ominaisuudet kuten molekyylipaino, ketjun pituus, järjestys ja mahdollinen ristisidonta vaikuttavat mekaanisiin, termisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin sekä käyttökohteisiin.

Luonnollisia polymeerejä ovat esimerkiksi DNA, RNA, proteiinit sekä polysakkaridit kuten selluloosa. Keinotekoisia polymeerejä ovat esimerkiksi polyeteeni, polypropeeni, PVC ja polystyreeni. Polymeerien ominaisuudet määrittelevät niiden soveltuvuuden pakkausmateriaaleiksi, tekstiileiksi, rakennusmateriaaleiksi, lääketieteellisiksi sovelluksiksi ja moniksi muiksi käyttötarkoituksiksi. Polymeerit ovat keskeisiä materiaaleja sekä teollisuudessa että tutkimuksessa, ja niiden kierrätys sekä kehitys kohti kestävämpiä vaihtoehtoja ovat aktiivisia tutkimusaiheita.