Poimutusten

Poimutukset on yleistermi, jota käytetään kuvaamaan laskostuneita tai taivuttuneita rakenteita sekä luonnossa että tekstiileissä. Sana kattaa sekä geologiset kivilajien kerrosten taivutukset että kankaiden muodostamat laskokset. Käyttökonteksteja on useita, mutta perusajatus on, että poimutukset voivat syntyä, kun materiaali alistaa syntyviin voimiin ja taipuu.

Geologiassa poimutukset tarkoittavat kivilajien kerrostumien taivutusta, joka syntyy puristuksellisista tai muista tektonisista voimista. Taivutukset voivat muodostua suurella keraoskeilulla ja näkyä kartoituksessa ali- tai päätyvaiheina. Taivutuksilla on tyypillisesti keskuskäyristäminen (hinge line) ja ne voivat olla symmetrisiä, vinoja tai monimutkaisempia. Yleisiä alalajeja ovat anti­kliinit ja synklinit, sekä näiden sekundaariset muodot. Poimutukset antavat geologialle tietoa kivilajien muodostushistoriasta ja kiviainesten liikkeestä syvyydessä.

Tekstiileissä poimutukset tarkoittavat kankaan laskoksia tai taitoksia. Ne voivat syntyä ompelemalla, kokoamalla tai taittelemalla kangasta, ja niitä käytetään sekä vaatetuksessa että sisustuksessa. Tyypillisiä poimutustapoja ovat yksittäiset laskokset, taitokset ja useita rivistöjä muodostavat poimutukset, kuten laatumielessä käytetyt pleatit tai keräilylaskokset. Poimutukset vaikuttavat kankaan laskeutumiseen, muotoon ja visuaaliseen ilmeeseen.

Poimutusten tutkimuksessa ja sovelluksissa huomioidaan rakenne, mittasuhteet ja muodostumistapa sekä maankäytön että muotoilun näkökulmat.