laskoksia

Laskoksia ovat geologiset poimutukset, joissa kerrostuneet kivilajit ovat taivutuneet puristuksen vaikutuksesta ja muodostaneet poimuuntuneen kerrostuman. Taivutukset syntyvät pääasiassa litosfäärin laattojen liikkeiden aiheuttamasta deformaatioista, usein vuoristojen muodostumisvaiheissa eli orogeenisten tapahtumien yhteydessä. Laskokset voivat olla yksinkertaisia tai monimutkaisempia rakenteita, ja niissä esiintyy usein sekä kaltevuuden että kerrosten järjestyksen vaihtelua.

Rakenteeltaan laskokset voidaan jakaa eri tyyppeihin. Yleisimimmät ovat antiklinaalit, joissa kerrokset ovat kuperia kohti poimutuksen yläpään suuntaan, sekä synklinaalit, joissa kerrokset ovat kuperia kohti poimutuksen alapäätä. Laskoksilla voi olla erilaisia muotoja, kuten kapeita tai leveitä, tiheitä tai väljän poimutuksen alueita, sekä erilaiset kaltevuusasteet. Niiden järjestäminen ja oikein tulkittu suunta antavat tietoa kalliopeitteiden historiaa ja nykylitoitusta.

Laskoksia esiintyy maailmanlaajuisesti, erityisesti alueilla, joissa tapahtuu puristusta ja orogeneesi, kuten vuoristojen syntyyn liittyvillä alueilla sekä mannerlaatat reuna-alueilla. Ne vaikuttavat kerrostuneiden kivien esiintymiseen, veden ja mahdollisten öljy- tai kaasukenttien esiintuomiseen sekä rakenteellisen geologian kartoitukseen.

Termi laskoksia on suomen kielen sana, joka viittaa geologisiin poimutuksiin. Laskoksista käytettyjen muodollisten muotojen joukossa laskoksia on yleisesti käytetty monikkomuoto viittaamaan useisiin poimutuksiin.