Platoniset

Platoniset viittaa ilmaisutapoihin, käsitteisiin ja suuntauksiin, jotka liittyvät kreikkalaiseen filosofi Platoon ja hänen opetukseensa sekä sen perintöön. Sillä tarkoitetaan sekä hänen filosofiallisia ideoitaan että myöhempiä tulkintoja, jotka kehittyivät Platonin ajattelun pohjalta. Käytettynä se voi viitata sekä laajasti hänen ajattelunsa vaikutusalaan että tarkemmin esimerkiksi platonisiin muotoihin, suhteisiin taikka rakkauden ja ihanteiden käsittelyyn.

Filosofisessa käytössä platoniset ideat liittyvät Platonin teoriaan muodoista eli ideoista, joiden mukaan todellisuus sisältäisi pysyviä, täydellisiä malleja, joihin aineellinen maailma vain jäljittelee. Tietämys nähdään ennen kaikkea muistamisesta näistä muodoista, ja todellisuuden ja näennäisen eron sekä järkiperäisen päättelyn rooli korostuvat. Platonin ajattelussa øvrillinen maailma peilaa älyllisen ymmärryksen tarvetta, ja keskustelussa on tavallisesti mukana politiikan, etiikan ja estetiikan problematiikka.

Geometriassa termi esiintyy myös plasplatutiona platonisiin solideihin kuuluvia kappaleita: tetraedri, kuutio, oktaedri, dodekaedri ja icosaedri. Nämä ovat säännöllisiä polyhedroja, joissa jokaisella taholla on sama kuvio ja kappaleet ovat symmetrisiä. Vaikka nämä idéet ja muodot ovat muinaisista ajoista lähtien vaikuttaneet, niiden käyttö nykyterminologiassa heijastaa edelleen Platonin perintöä.

Platoniset suhteet takaa usein tarkoittaa ei-romanttisia, mutta syvästi ystävällisiä rakkauksia, joissa rakkaus nähdään henkisenä ja moraalisena yhteytenä. Käsite esiintyy sekä filosofisessa keskustelussa että arkipäiväisessä kielessä; sen tarkoituksena on erottaa aineellinen intohimo ja todellinen, platooninen ihanne.

Käytännössä platoninen termistö viittaa laajasti Platonin perintöön. Se on vaikuttanut sekä klassiseen filosofiaan että myöhempiin suuntauksiin, kuten neoplatonismiin, ja on edelleen osa keskustelua ideaaleista, todellisuudesta ja eettisistä suhteista.