Pinnankorkeus
Pinnankorkeus on geodesian ja hydrologian termi, jolla tarkoitetaan pinnan korkeutta suhteessa jokinviitteelliseen vertikaalijärjestelmään. Se voi viitata maanpinnan, veden pinnan tai minkä tahansa tasaisen alueen korkeuteen, ei yksittäisen pisteen korkeusarvoon. Pinnankorkeutta käytetään usein, kun halutaan kuvata kokonaispinnan korkeus suhteessa viiteeseen, kuten merenpinnan tasoon.
Viitejärjestelmät: Pinnankorkeus määritetään usein referenssijärjestelmän mukaan, esimerkiksi mean sea leveliksi (merenpinnan keskiarvo) tai geoidin korkeudeksi. Eri
Mittausmenetelmät: Pinnankorkeus voidaan määrittää niveloinnin avulla, eli nivelverkkojen korkeustietojen kautta, tai GNSS-mittauksilla, jossa geoida- tai MSL-korjaukset
Käyttökohteet: Pinnankorkeutta hyödynnetään kartoituksessa, rakennushankkeissa, vesistöjen hallinnassa sekä tulvasuojelussa ja hydrologisissa malleissa. Se on keskeinen osa
Ryhmäero: Pinnankorkeus kuvaa tasaisen pinnan korkeutta suhteessa vertikaalijärjestelmään, kun taas yksittäisen pisteen korkeus voi poiketa pinnankorkeudesta.