Pildisensorityyppejä

Pildisensorityyppejä on useita erilaisia, joista yleisimmät ovat CCD ja CMOS. Nämä sensorit muuttavat optisen kuvan sähköisiksi signaaleiksi, jotka sitten käsitellään digitaaliseksi kuvaksi.

CCD (Charge-Coupled Device) sensorit ovat vanhempaa teknologiaa ja ne tunnetaan hyvästä kuvanlaadustaan, erityisesti vähäisessä valossa. CCD-sensorin pikselit siirtävät varauksensa rivi kerrallaan ulkoiseen vahvistimeen. Tämä prosessi voi kuitenkin olla hitaampi ja kuluttaa enemmän virtaa kuin CMOS-sensorit.

CMOS (Complementary Metal-Oxide-Semiconductor) sensorit ovat nykyään yleisempiä kuluttajalaitteissa, kuten älypuhelimissa ja digikameroissa. CMOS-sensorissa jokaisella pikselillä on oma vahvistin, mikä mahdollistaa nopeamman lukemisen ja pienemmän virrankulutuksen. Ne ovat myös usein edullisempia valmistaa. Viime vuosina CMOS-sensorien kuvanlaatu on parantunut merkittävästi ja ne kilpailevat, jopa ylittävät, CCD-sensorien suorituskyvyn monissa sovelluksissa.

Muita, harvinaisempia pildisensorityyppejä ovat esimerkiksi BSI (Back-Illuminated Sensor) ja sCMOS (Scientific CMOS). BSI-sensorit parantavat valonkeräyskykyä kääntämällä valojohdinkerroksen taakse. sCMOS-sensorit on suunniteltu tieteelliseen kuvantamiseen ja tarjoavat erittäin alhaisen kohinan ja korkean herkkyyden. Valinta sensorityypin välillä riippuu käyttötarkoituksesta ja vaaditusta suorituskyvystä.