Pigmentaatiota

Pigmentaatiota tarkoittaa ihon tai limakalvojen värimuutoksia, jotka johtuvat melaniinin määrän, sen jakautumisen tai leviämisen muutoksista. Värimuutokset voivat ilmetä sekä hyperpigmentaatioina eli pigmentin liikakasvuna että hypopigmentaatioina tai depigmentaatioina, jolloin pigmentti on vähentynyt tai puuttuu.

Tavallisimpia hyperpigmentaation muotoja ovat postinflammatorinen hyperpigmentaatio tulehduksen jäljiltä, melasma eli raskausnaamio sekä ikääntyneet maksaläiskät (lentigines). Hypopigmentaatio voi johtua melanosyyttien menetyksestä tai paikallisesta vauriosta; vitiligo on tunnettu esimerkki depigmentaatiosta, jossa pigmentti puuttuu laajoilta ihoalueilta.

Syiksi katsotaan UV-säteily, tulehdukset, hormonaaliset muutokset, tietyt lääkkeet sekä perinnölliset tekijät. Melaniinin tuotannon ja leviämisen säätelyyn liittyvät mekanismit voivat häiriintyä, mikä aiheuttaa epätasaisen pigmentaation.

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen; Wood-lamppu auttaa arvioimaan pigmentaation syvyyttä ja laajuutta. Tarvittaessa voidaan tehdä lisätutkimuksia tai ihonbiopsia epäselvissä tapauksissa.

Hoito ja hallinta vaihtelevat tapauksittain. Tavoitteena on suojata iho auringolta, tasoittaa pigmentaatiota paikallisilla valmisteilla sekä harkita kemiallisia kuorintoja, laser- tai valohoitoja. Taustasairauksien hoito ja ihon käytöksen muutokset voivat parantaa tuloksia. Vaste pigmentaatioon vaihtelee; osa huomattavasta pigmentaatiosta voi osittain tai kokonaan haihtua ajan myötä.

---