Peruskäyttö

Peruskäyttöä tarkoittaa yksinkertaista, olennaisten toimintojen kokonaisuutta, jonka avulla tavallinen käyttäjä voi käyttää tuotetta tai palvelua turvallisesti ja tehokkaasti. Se keskittyy siihen, mitä on välttämätöntä saavuttaa, ja jättää vähemmän käytetyt tai teknisesti haastavat ominaisuudet toissijaisiksi. Peruskäyttöä voidaan tarkastella sekä laitteiden että ohjelmistojen ja verkkopalveluiden yhteydessä; se kuvaa usein ensisijaisia käyttötaitoja, kuten asennus, käyttöönotto, perustoiminnot sekä perusvianmääritys.

Käyttöohjeistuksessa ja koulutuksessa peruskäyttöä käsitellään usein selkeinä, vaiheittaisina ohjeina, jotka minimoivat virheet ja kognitiivisen kuormituksen. Tavoitteena on tarjota johdonmukainen polku, joka tekee käyttöönotosta nopeaa ja vaivatonta. Peruskäyttöön liittyy usein turvallisuus- ja esteettömyysnäkökulmia, jotta tuote on käytettävissä laajalle käyttäjäkunnalle.

Esimerkkejä peruskäytöstä ovat esimerkiksi mobiililaitteen virran käynnistäminen ja sammuttaminen, puhelun soittaminen sekä viestien lähettäminen; tietokoneohjelman käynnistäminen, uuden tiedoston luominen ja tallentaminen; verkkopalvelun tilin avaaminen ja perustoimintojen käyttö.

Peruskäyttö muodostaa käytettävyyden ja käyttökokemuksen perustan; se määrittää, miten nopeasti ja helposti käyttäjä saavuttaa tavoitteensa ja millaista apua hän tarvitsee. Se liittyy läheisesti saavutettavuuteen ja käyttäjäkoulutukseen, ja sen selkeys helpottaa myös lisäominaisuuksien käyttöönottoa.

Käytön laatua mitataan käytettävyystesteissä ja suorituskykymittareilla, kuten tehtävien suorittamiseen kuluuvalla ajalla ja havaitulla virhemäärällä. Tulokset ohjaavat peruskäyttöohjeistusten, käyttöliittymän ja käyttökokemuksen parantamista.