Perusasetelmilla

Perusasetelmilla on suomenkielinen ilmaisutapa, jolla viitataan lähtö- tai perusasetelmaan: tilaan, jossa jokin tutkimus, suunnittelu tai esitys aloitetaan yksinkertaistetussa, hallitussa kontekstissa. Käsite kuvaa baseline-tilaa, jossa muuttujat on minimoitu tai kontrolloitu, jotta vaikutuksia voidaan tarkastella tai kehitystyötä tehdä systemaattisesti.

Etymologisesti sana muodostuu sanoista perus- (basic) ja asetelma (setup, arrangement), ja -lla/-llä- on adessiivinen pääte, joka tässä yhteydessä merkitsee oloa tai käyttötilaa: perusasetelmilla tarkoittaa “näillä perusasetelmin/niillä perusasetelmilla”.

Käyttöyhteydet ja merkitys vaihtelevat kontekstin mukaan. Tieteellisessä kirjoittelussa ja kokeellisessa tutkimuksessa perusasetelmilla viitataan lähtötilanteeseen, jossa kaikki keskeiset muuttujat kontrolloidaan tai vakioidaan. Esimerkiksi laitteiston tai ohjelmiston testaamisessa saattaa lähestymistapa alkaa perusasetelmilla, joihin myöhemmin lisätään muutosryhmät tai lisäominaisuuksia. Design- ja tuotantoprosesseissa termi kuvaa baseline-tasoa, jolta mitataan kehityksen vaikutuksia. Viestinnässä ja mediatuotannoissa perusasetelma voi tarkoittaa yksinkertaista, selkeää kohtauksen tai tarinaversion lähtöasetelmaa.

Rajoitteena termi on yleisluontoinen: sen tarkka merkitys ja laajuus riippuvat kontekstista. Samaan aikaan sopivia synonyymejä ovat esimerkiksi perusasetelma, perusasetukset tai baseline, riippuen siitä, viitataanko järjestelyyn, kokoonpanoon vai lähtötilanteeseen.

Näin ollen perusasetelmilla on kuvausmerkitys, joka auttaa ohjaamaan analyysin ja kehitystyön lähtökohtia sekä vertailevaa tarkastelua.