Partisiippilauseella

Partisiippilauseella on suomalaisen kieliopin termi, jolla tarkoitetaan lauseen aliosaa, joka muodostetaan partisiipin avulla ja joka ilmaisee tilannaan liittyvän taustan, syyn, tavan tai ajan. Partisiippilause on ei-fiininen (ei verbiä taivuttava) sivulause, ja sen subjekti on usein sama kuin päälauseen subjekti. Tämä rakennelma voi korvata pidemmän sivulauseen ja siten tiivistää ilmaisua.

Partisiippilauseet voivat syntyä sekä nyky- että menneessä muodossa, ja ne voivat olla aktiivisia tai passiivisia; tavallisimmat esimerkit syntyvät sanan vartalosta muodostetuilla partisiipeillä, kuten kävelemässä tai ollessanne. Niiden käyttötarkoituksia ovat ajan, syyn, tavan ja ehdon ilmaiseminen sekä usein tapahtumien samaan aikaan tapahtuvan toisen toiminnan kuvaaminen. Partisiippilauseessa subjekti pysyy joko ilmaisematta tai viitattuna päälausen subjektiin, jolloin viittaus on selkeä ja sujuva.

Käyttö ja tyyli: Partisiippilauseita käytetään runsaasti kirjallisessa ja kuvailevassa kielessä, joissa ne mahdollistavat tiivistämisen ilman erillisiä alistuslauseita. Niiden huolellinen käyttö edellyttää, että viittaus on selvä ja että lauseen rakenne ei johda epäselvyyteen. Pidä huomiota erotteluun kontekstin ja kohteiden välillä sekä siihen, miten sanavalinnat vaikuttavat rytmiin ja luettavuuteen.

Esimerkkejä:

- Kävelemässä kaupungin halki hän löysi kahvilan. (As he was walking through the city, he found a cafe.)

- Ollessaan kaupungissa hän tapasi vanhan ystävän. (While he was in the city, he met an old friend.)

- Kuljettuaan kaupungin halki hän löysi kahvilan. (Having walked through the city, he found a cafe.)

Partisiippilauseen käyttäminen voi lyhentää tekstin rakennetta, mutta voi myös aiheuttaa epäselvyyksiä, jos viitattava subjekti ei ole ilmeinen. Siksi selkeys on yleensä etusijalla, erityisesti epämuodolisessa kirjoittamisessa.