Pariteettikoodit

Pariteettikoodit ovat virheentunnistusmenetelmiä, joissa dataan lisätään pariteettibitti, jotta vastaanotin voi todeta, onko siirron aikana tapahtunut virhe. Yleisimpiä ovat tasapariteetti (even parity) ja epätasapariteetti (odd parity). Tasapariteetissa pariteettibitti valitaan niin, että kokonaismäärä ykkösiä on parillinen, kun taas epätasapariteetissa määrä on pariton.

Käytännössä pariteettibitti lähetetään yhdessä datan kanssa, ja vastaanotin laskee pariteetin uudelleen vastaanotetuista bitistä. Mikäli laskettu pariteetti ei täsmää lähetetyn pariteetin kanssa, virhe on todettu. Pariteettikoodit voivat havaita ainoastaan yksittäisten bitin virheitä, ja ne voivat joskus havaita myös joidenkin monien virheiden määrien, mutta eivät ylläpidä luotettavaa havaitsemista kaikkiin tilanteisiin. Tämä tekee pariteettikirjoista tehokkaamman perusmenetelmän, mutta rajallisen suojan.

Pariteetin lisäksi käytetään kehittyneempiä virheentunnistus- ja virheenkorjausmenetelmiä, kuten kaksidimensionaalista pariteettia, jossa pariteettibittejä sijoitetaan sekä riveille että sarakkeille, sekä Hamming-tyyppisiä koodeja. Näiden avulla voidaan sekä havaita useampia virheitä että joissain tapauksissa korjata yksittäisiä virheitä, mikä parantaa tietojen luotettavuutta.

Käyttökohteita ovat muun muassa sarjaviestimet (esim. UART, RS-232), pienet muistipiirit ja muut järjestelmät, joissa halutaan yksinkertaista ja nopeaa virheentunnistusta ilman monimutkaista virheenkorjausta. Pariteettikoodit muodostavat perustan virheentunnistukselle, ja niitä käytetään usein yhdessä muiden virheenkorjausmenetelmien kanssa.

Näkemys ja käyttö riippuvat sovelluksesta: yksinkertaisuus ja nopeus vs. parempi virheenkestävyys.

---