Painostamisessa

Painostamisessa on kyse toiminnasta, jossa yksi taho pyrkii vaikuttamaan toisen henkilön tai organisaation päätöksiin asettamalla erilaisia paineita. Painostaminen voi ilmetä sekä poliittisissa, taloudellisissa että sosiaalisissa yhteyksissä, ja se voi olla sekä tietoisesti suunnattua että epävarsinaisessa tilanteessa syntyvää vaikuttamista. Painostamisen tarkoitus on yleensä muuttaa toisen kanta tai käyttäytyminen tavalla, joka hyödyttää painostajaa.

Kontekstinsa mukaan painostaminen jaetaan usein erottuvasti laillisiin ja epäehtoisiin muotoihin. Legitiimisti voidaan puhua neuvottelu- ja pakkokeinoista, joissa osapuolet käyttävät paineita – kuten aikatauluja, resursseja, kannustimia tai julkista keskustelua – jotta saavutetaan yhteisymmärrys. Epäilyttävä ja myöhemmin mahdollisesti laiton toiminnan piiriin kuuluvia keinoja ovat uhkailu, kiristyssuunnitelmat, väärän tiedon levittäminen tai muut keinot, joilla toiselle aiheutetaan haittaa vastineeksi myönnytyksestä.

Käsiin käytännössä painostamista voidaan nähdä esimerkiksi työelämässä, where työnantaja tai työntekijä pyrkii muuttamaan toisen ehdotuksia, politiikassa valtioiden tai ryhmittymien käyttämät taloudelliset tai diplomaattiset keinot, sekä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ryhmien tai yksilöiden pyrkimys vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen. Tietynlaisen paineen hyväksyttävyys riippuu kontekstista, voimakkaista ehdoista ja noudatettavasta oikeudesta sekä eettisistä normeista.

Oikeudelliset ja eettiset näkökulmat korostavat, että painostaminen saa pysyä reilujen normien ja lainsäädännön puitteissa. Pakottamisen, uhkailun tai syrjintäperusteisen vaikuttamisen katsotaan usein olevan rikkoen oikeuksia ja heikentävän luottamusta. Ennalta ehkäisyyn ja ratkaisutapoihin kuuluu läpinäkyvyys, sovittelu ja third-party-arviointi.