Onnistumisaste

Onnistumisaste on tilastollinen mittari, joka kuvaa sitä, kuinka suuri osa suorituksista, kokeiluista tai toimenpiteistä päättyy haluttuun tulokseen. Se ilmaistaan yleensä prosentteina tai desimaalilukuna, ja se perustuu kahteen määrään: onnistuneiden tapausten lukumäärä ja kaikkien tarkasteltujen tapausten määrä.

Laskentakaava on: onnistu­neiden tapausten määrä jaetuna kaikkien tapausten määrällä, kerrottuna sadalla prosenttiin. Onnistumisaste voi siten kuvata sekä todellista todennäköisyyttä että havaittua osuutta, riippuen kontekstista ja siitä, mitä otetaan mukaan vertailuun.

Onnistumisastetta käytetään monilla aloilla. Koulutuksessa se voi tarkoittaa läpäisyastetta, eli kuinka suuri osa opiskelijoista saavuttaa hyväksytyn tuloksen. Tutkimuksessa se voi kuvata tutkimuskokeiden menestystä. Teollisuudessa se voi heijastaa tuotantoprosessin laadullista tulosta tai tuotteiden hyväksyttävien osien osuutta kierrätyksen tai hylkäysten kontekstissa. Yksittäisten ohjelmien tai projektien arvioinnissa onnistu­neiden tavoit­teiltaan saavutettujen tulosten osuus antaa yleiskuvan tehokkuudesta tai vaikuttavuudesta.

Rajoitukset liittyvät erotteluun siitä, mikä katsotaan onnistuneeksi, sekä otoskokoihin ja otannan edustavuuteen. Määritelmä, aikaväli ja valintakriteerit vaikuttavat lukemaan, ja tilastollisesti luottamusvälit voivat olla leveät pienissä otoksissa. Onnistumisasteen tulkinnassa kannattaa huomioida mahdolliset vääristymät ja kontekstuaaliset tekijät.