Ongelmajätteille

Ongelmajätteet tarkoittavat jätteitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle tai ympäristölle kemiallisen, syövyttävän, myrkyllisen, helposti syttyvän tai muun haitallisen ominaisuutensa perusteella. Suomenkielisessä käytössä termiä ongelmajätteet sekä viitataan itse jätteisiin että niille tarkoitettuihin keräys- ja vastaanottopaikkoihin. Ongelmajätteitä syntyy sekä kotitalouksissa että yrityksissä, ja niiden asianmukainen käsittely edellyttää erillistä keräystä ja huolellista käsittelyä.

Yleisimmät esimerkit ongelmajätteistä ovat paristoja ja akkuja, erillisiä kemikaaleja kuten solventteja ja likaantuneita öljyjä, maaleja ja lakkoja, torjunta-aineita, happoja ja emäksiä sekä elektroniikkalaitteiden jätteitä, joissa voi olla haitallisia aineita. Lisäksi asbestia sisältävät materiaalit ja lääketieteellinen jäte voivat kuulua ongelmajätteisiin. Jätteitä luokitellaan ongelmajätteiksi niiden kemiallisten tai fyysisten ominaisuuksien perusteella, ei niinkään sen alkuperän mukaan.

Käsittely ja keräys tapahtuvat pääsääntöisesti kunnallisten ongelmajätteiden keräyspisteiden kautta. Kotitalouksien tulisi viedä näitä jätteitä erilliseen keräykseen eikä sekoittaa tavallisen sekajätteen kanssa. Jätteet tulee pitää ilmatiiviissä ja alkuperäisessä pakkauksessaan, merkittyinä asianmukaisella sisällöllä, ja estää niiden vuoto tai pääsy ympäristöön. Suuret tai vaaralliset erät voidaan järjestää vastaanottopaikan kautta erillisen keräyksen tai noutopalvelun avulla.

Käytännöt ja vastuut ongelmajätteiden käsittelyssä perustuvat sekä kansallisiin jäte- ja ympäristölakeihin että EU:n jätedirektiiveihin. Vastaanotto- ja kierrätysjärjestelmillä pyritään minimoimaan haitat sekä edistämään materiaalien uudelleenkäyttöä ja turvallista käsittelyä.