Ongelmajätteet

Ongelmajätteet ovat jätteitä, jotka ominaisuuksiensa vuoksi voivat aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Näitä ovat esimerkiksi syttyvyys, myrkyllisyys, syövyttävyys, reaktiivisuus sekä haitalliset päästöt. Ongelmajätteisiin kuuluu sekä kotitalouksien että yritysten ja julkisen sektorin syntymää jätettä, jota ei saa sijoittaa tavallisen jätteen joukkoon.

Esimerkkejä ovat akut ja paristot, öljyt ja moottoriöljyt, liuottimet sekä maalit ja maalijätteet, torjunta-aineet sekä lääkevalmisteet, sähkö- ja elektroniikkaromua (e-jäte), sekä asbestia sisältävät materiaalit. Myös kylmäaineet sekä loisteputket kuuluvat ongelmajätteisiin.

Käsittely ja keräys: Ongelmajätteet on kerättävä erilliseen, tiiviisiin ja huolellisesti merkattuihin astioihin. Niitä ei saa sekoittaa keskenään eikä päästää valumaan maaperään tai vesistöihin. Käsittely on tehtävä asianmukaisissa vastaanotto- ja kierrätyslaitoksissa tai luvallisissa kuljetuksissa. Kierrätys ja materiaalien uusiokäyttö ovat ensisijaisia vaihtoehtoja, mutta vaaralliset jätteet voidaan polttaa energiaksi asianmukaisissa laitoksissa.

Lainsäädäntö ja merkitys: EU-lainsäädäntö, kuten CLP-asetus ja jätedirektiivit, määrittävät, mitkä jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi ja miten niitä tulee käsitellä. Suomessa ongelmajätteet kerätään erillisesti sekä kotitalouksista että yrityksiltä, ja vastaanottopaikkoihin toimittaminen on velvoite. Ongelmajätteiden asianmukainen käsittely vähentää ympäristö- ja terveysriskejä sekä mahdollistaa kierrätyksen ja energiankierron.