Ohitusleikkaus

Ohitusleikkaus on kirurginen toimenpide, jolla verenkierto ohjataan kiertämään tukkeutuneita tai ahtautuneita verisuonia. Yleisimmissä sydänsairauksien tapauksissa kyse on sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta (CABG), jossa verenkiertoa reititetään käyttämällä siirteitä, jotka otetaan potilaan omasta kudoksesta.

Indikaatiot vaihtelevat yksilöllisesti, mutta yleisiä ovat vakava sepelvaltimotauti ja merkittävä oireinen angina, joka ei reagoi lääkitykseen tai pallolaajennuksiin. Ohitusleikkausta voidaan käyttää myös left main -valtimon tai monien valtimoiden tukkeutumien hoitamiseen. Lisäksi ohitus voidaan tehdä perifeeristen suonien, kuten jalka- tai lonkkavaltimoiden, tukoksien yhteydessä (perifeerinen ohitus).

Menettelytapa vaihtelee, mutta yleisesti ohitusleikkaus aloitetaan rinnan avaamisella. Potilas asetetaan yleisanestesiaan, ja leikkauksen aikana verenkierto voidaan ylläpitää sydän-keuhkokoneen avulla (on-pump). Tukoskohtien ylä- ja alapuolelle rakennetaan siirteet, jotka voivat olla reisilaskimosta, sisäisestä rintavaltimosta tai radiaalivaltimosta. On-pump-tekniikan lisäksi käytetään myös off-pump -menetelmää, jossa sydän pysyy nivelkohtien ohella ja verenkierron kiertoa hillotaan toisilla menetelmillä.

Toipuminen alkaa teho-osastolla ja jatkuu yleensä osastolla 5–10 päivän aikana. Kuntoutuminen kotiin vie useita viikkoja, ja pitkäaikaiset tulokset riippuvat elintavoista sekä sepelvaltimotaudin hoidosta jatkossa. Potilaita kannustetaan liikuntaan, riskitekijöidenhallintaan ja säännöllisiin kontrollikäynteihin.

Riskejä ovat infektio, verenvuoto, aivohalvaus, sydänkohtaus sekä ohitusverisuonten mahdollinen tukkeutuminen. Hoidon yksilöllinen hyöty ja riskit arvioidaan huolellisesti ennen toimenpidettä.

Ohitusleikkaus on yleisesti käytetty ja tehokas menetelmä sepelvaltimotaudin rakennemuutosten hallinnassa sekä verenkierron palauttamisessa tietyissä periferoisissa tukoksissa.