Näytteistys

Näytteistys on prosessi, jossa otetaan ja kerätään edustavia näytteitä suuremmasta aineesta, populaatiosta tai ympäristöstä sen ominaisuuksien määrittämiseksi ilman koko kokonaisuuden tutkimista. Näytteistystä käytetään tilastotieteessä, luonnontieteissä, teollisuudessa, ympäristövalvonnassa, lääketieteessä ja laadunvarmistuksessa.

Tavoite ja suunnittelu: Prosessi alkaa tavoitteiden ja populaation rajauksen määrittämisellä sekä näytteistysdesignin valinnalla. Yleisimmät suunnitelmat ovat satunnainen, systemaattinen, kerroksittainen tai ryhmäkohtainen otanta. Otoskoko sekä yksittäisen näytteen koko määräytyvät halutusta tarkkuudesta, vaihtelusta (varianssista) ja luottamusvaatimuksista.

Menetelmät: Näytteitä voidaan kerätä eri tavoin riippuen kohteesta. Grabbäytteenotossa otetaan yksittäinen näyte kerrallaan, komposiottinäytteissä yhdistetään useita otteita, systemaattisessa otannassa näytteet kerätään säännöllisesti tai kuviollisesti, ja kerroksellisessa otannassa näytteenotto tapahtuu ryhmittäin. Geologisessa ja ympäristövalvonnassa näytteitä voi tulla maaperä-, vesi-, ilmakehä- tai biologisista lähteistä. Laboratoriossa näytteet esikäsitellään, homogenisoidaan ja otetaan alinäytteitä analyyseja varten.

Laadunvarmistus ja dokumentointi: Näytteet merkitään, pakataan ja kuljetetaan asianmukaisessa järjestelmässä (ketju kuljetuksessa). Yhteydessä pidetään tallessa säilytys- ja käsittelytiedot sekä analyysitulokset. Laadunvarmistukseen kuuluu toistettavuus, kontrollinäytteet, blank- ja standardinäytteet sekä epävarmuuksien arviointi.

Standardit ja käyttökohteet: Näytteistystä ohjataan alan standardeilla ja ohjeistuksilla, kuten ISO- ja kansainvälisillä laatu- sekä analyysiohjeilla. Sovelluskohteita suunnittelussa ovat tilastotiede, geologia, ympäristömittaukset, elintarvike- ja lääketutkimus sekä teollinen laadunvalvonta.