Nukleofiilisessa

Nukleofiilisessä viittaa kemialliseen reaktioon, jossa nukleofiili luovuttaa elektroniparin elektrofiilille. Nukleofiili on yleensä molekyyli tai ioni, jolla on vapaa elektronipari tai negatiivinen varaus, joka tekee siitä elektronirikkaan. Elektrofiili puolestaan on atomi, molekyyli tai ioni, jolla on elektronivajaus ja joka on halukas vastaanottamaan elektroniparin. Nukleofiiliset reaktiot ovat keskeisiä monissa orgaanisen kemian reaktioissa, kuten substituutioreaktioissa ja additioreaktioissa.

Yleisiä esimerkkejä nukleofiileistä ovat hydroksidi-ionit (OH-), ammoniakki (NH3) ja halidi-ionit (esim. Cl-). Elektrofiilejä puolestaan ovat esimerkiksi protonit (H+), karbokationit ja monet metalli-ionit. Reaktiomekanismin kannalta nukleofiilisessä reaktiossa nukleofiili hyökkää elektrofiilin positiivisesti varautuneeseen tai elektronivajaaseen keskukseen muodostaen uuden kovalenttisen sidoksen.

Nukleofiilisten reaktioiden tyyppejä ovat esimerkiksi SN1- ja SN2-substituutioreaktiot, joissa atomi tai atomiryhmä korvataan nukleofiilillä, sekä nukleofiiliset additioreaktiot, joissa nukleofiili lisätään tyydyttymättömään sidokseen, kuten kaksois- tai kolmoissidokseen. Reaktiokykyyn vaikuttavat nukleofiilin ja elektrofiilin vahvuus sekä reaktio-olosuhteet, kuten liuotin ja lämpötila. Nämä reaktiot ovat tärkeitä monien biologisten ja teollisten prosessien ymmärtämisessä ja toteuttamisessa.