kovalenttisen

Kovalenttinen sidos on kemiallinen side, jossa atomit jakavat elektronipareja toistensa kanssa. Sidos syntyy, kun elektronikuoret ovat tarpeeksi lähellä toisiaan, jolloin elektronit voivat osallistua sekä toisen että toisen atomin oktetin täyttämiseen. Jakaminen voi tapahtua kahden tai useamman atomin kesken, ja kovalenttinen sidos voi olla yksittäinen, kaksinkertainen tai kolminkertainen.

Kovalenttinen sidos koostuu tyypillisesti sigma-sidoksesta, joka syntyy elektroniparin suoran päällekkäisyyden tuloksena, sekä mahdollisista pi-sidoksista, jotka muodostuvat orbitalien sivusuuntaisesta päällekkäisyksestä. Sidosvoima riippuu atomien elektronegatiivisuuksien eroista sekä sidosten määrästä ja suunnasta. Pienempi elektronegatiivisuusero johtaa usein ei-polaariseen kovalenttiseen sidos, kun taas suurempi ero voi aiheuttaa polaarin kovalenttisen sidosjakautuman.

Kovalenttiset sidokset voivat muodostaa molekyylisiä yhdisteitä sekä kovalenttisia verkkoaineita. Esimerkkejä molekyylisistä yhdisteistä ovat vesi (H2O), metaani (CH4 ja typpimolekyyli N2). Kovalenttiset verkostot muodostavat kovia, korkeita sulamispisteitä omaavia kiinteitä aineita, kuten timantti (C) ja kvartsin kaltainen SiO2. Näiden rakenteiden ominaisuudet määräytyvät erityisesti sidosten vahvuuden ja kolmiulotteisen järjestyksen mukaan.

Koventalttinen käsite kattaa sekä epäorgaaniset että orgaaniset yhdisteet, ja se on keskeinen osa kemian perusperiaatteita sekä materiaal-tieteen ja biokemian sovelluksia.