Mykorritzasuhteena

Mykorritzasuhteena viittaa kasvin juurien ja sienten muodostamaan symbioottiseen liittoon, jossa molemmat osapuolet hyötyvät. Sienen mycelium laajentaa kasvin juurten ulottuvuutta ja parantaa veden sekä ravinteiden, erityisesti fosforin, saatavuutta. Vastineeksi kasvi toimittaa sokeria ja muita photosynteesin tuotteita sienelle. Tämä suhde on yleinen monilla maapallon kasveilla ja vaikuttaa merkittävästi ekosysteemien toimintaan.

Tyypit ja esimerkit. Tavallisimmat mykorritzatyyppit ovat endomykorritza eli arbuskulaarinen mykorizza (AM) sekä ekto- (ektomykorrhiza, ECM). AM-suhteissa sienen rihmastot tunkeutuvat juuren kortikaalisiin soluihin ja muodostavat arbuskkeleita, jotka toimivat aineiden vaihdon paikkoina. ECM-suhteissa sienen rihmastot muodostavat juuren ympärille mantelin ja keskusteltavan Hartigin verkon juurten väliin, jolloin ravinteiden vaihtoa säätelevät rakenteet ovat juurten ulkopuolella. AM on yleisin muoto, ja ECM esiintyy erityisesti puukasvuissa ja metsäissä.

Muut tyypit kattavat erityisiä kasvilajeja: erikoisrikkaita ryhmiä löytyy erikois- ja tietyistä orkideoiden sekä joidenkin mykorritzahappojen lohkoista. Mykorritzat käsittävät laajan syötteen ja monimutkaisen vuorovaikutusten verkoston, joka voi vaikuttaa sekä yksittäisten kasvien menestykseen että koko yhteisön koostumukseen.

Merkitys ja sovellukset. Mykorritzasuhteet ovat keskeisiä ekosysteemien ravinneliiketoimessa, kasvihuonekaasujen sitomisessa ja maaperän laadun ylläpidossa. Maataloudessa sekä metsätaloudessa voidaan hyödyntää mykorritsa-inokulointia kasvien kasvun ja vastustuskyvyn parantamiseksi, erityisesti niillä alueilla, joilla ravinteiden saatavuus on rajallista. Tutkimus jatkuu, jotta ymmärretään paremmin näiden symbioosien monimutkaisia vuorovaikutuksia ja niiden roolia ilmastonmuutoksen aikakaudella.