Muistirakenne

Muistirakenne kuvaa muistin rakennetta ja toimintaa, eli miten muistijäljet syntyvät, tallentuvat ja haetaan aivoissa. Yleisesti muistijärjestelmä jaetaan lyhytkestoiseen tai työmuistiin sekä pitkäkestoiseen muistiin. Työmuistissa tieto pidetään aktiivisesti käytössä ja käsitellään hetken aikaa; sen kapasiteetti on rajallinen ja se linkittyy etuotsalohkon toimintaan. Malleissa kuten Baddey integroituaan on kuvattu työmuistin osat, kuten esi-

episodinen buffer ja mahdolliset visuaalisen-tilallinen osa, joiden tehtävänä on yhdistää ja päivittää tietoa.

Pitkäkestoisen muistin alue jakautuu eksplisiittiseen (deklaratiivinen/muistettavissa oleva) ja implisiittiseen (ei- tietoinen) muistijärjestelmään. Eksplisiittinen muisti jaetaan episodiseen muistijärjestelmään, joka tallentaa henkilökohtaisia kokemuksia, sekä semanttiseen muistijärjestelmään, joka sisältää tietoa ja faktoja yleisesti. Implisiittinen muisti kattaa proceduraalisen muistin sekä automaattiset oppimisen muodot, kuten klassisen ehdollistumisen ja priming -ilmiöt.

Muistin muodostuminen ja hakeminen perustuvat aivojen yhteistyöhön. Hippokampus ja medialtemporal aivoalueet ovat keskeisiä uusien episodisten ja semanttisten muistojen muodostuksessa sekä muistin konsolidoinnissa. Aivokuorikerrokset tallentavat muistojen erilaisia osia siten, että pitkäkestoiset muistot sijaitsevat hajautuneina verkostoina. Prefrontalinen cortex osallistuu muistien hallintaan, työmuistin kontrolliin ja tiedon hakemiseen. Basal ganglia ja pikkuaivot ovat tärkeitä proceduraalisen muistin ja motorisen oppimisen kannalta.

Unella, tunteilla ja tiloilla on merkittävä rooli muistin toimintaan. Ikääntyessä muististruktuurit voivat kärsiä jonkin verran, ja Alzheimerin tauti sekä muut sairaudet voivat heikentää erityisesti hippocampusta ja sen yhteyksiä aivokuoreen. Muistitavat ja niiden rakenne ovat keskeinen osa kognitiivista toimintaa sekä koulutusta ja oppimista koskevissa sovelluksissa.