Mittayksikköjärjestelmä

Mittayksikköjärjestelmä, tunnetaan myös nimellä kansainvälinen yksikköjärjestelmä (lyhenne SI), on maailmanlaajuisesti hyväksytty ja käytetty mittayksikköjen standardijärjestelmä. Se perustuu seitsemään perusyksikköön, jotka ovat metri, kilogramma, sekunti, ampeeri, kelvin, mooli ja kandela. Järjestelmä on kehitetty helpottamaan tieteellistä ja teknistä kommunikaatiota sekä varmistamaan mittayksiköiden yhteensopivuutta eri maissa ja kulttuureissa.

Mittayksikköjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1960, korvaten aiemmin käytetyn CGS-järjestelmän (senttimetri-gramma-sekunti) ja muiden paikallisten mittayksikköjen. SI-järjestelmä on perustettu Ranskassa, ja sen nimi tulee ranskankielisestä sanasta *Système International d’Unités*. Järjestelmä on laajalti hyväksytty, ja sitä käytetään lähes kaikissa maissa, lukuun ottamatta joitakin, kuten Yhdysvallat, jossa käytetään osittain imperial-järjestelmää.

Perusyksiköiden lisäksi mittayksikköjärjestelmä sisältää kymmenkertaissuhteita, kuten kilo-, milli- ja mikro-. Näiden avulla voidaan ilmaista suurempia tai pienempiä mittayksiköitä. Esimerkiksi 1 kilometri on 1000 metriä, ja 1 milligramma on 0,001 grammaa. Lisäksi SI-järjestelmä sisältää johdannaisyksiköitä, jotka muodostuvat perusyksiköiden yhdistelmistä, kuten newton (voima), joule (energia) ja watti (teho).

Mittayksikköjärjestelmä on jatkuvasti kehittyvä, ja siihen on lisätty uusia yksiköitä ja määritelmiä teknologian ja tieteellisen tutkimuksen edetessä. Esimerkiksi vuonna 2019 SI-järjestelmän perusyksiköiden määritelmät uudistettiin käyttäen luonnollisia fysikaalisia vakioita, kuten Planckin vakio ja kehräysvakiota. Tämä tekee mittayksiköistä tarkemmin määriteltyjä ja helpommin toistettavia.