vakioita

Vakioita (monikko sanasta vakio) ovat suureet tai ominaisuudet, joiden arvo ei muutu tietyn mallin, järjestelmän tai kontekstin sisällä. Niitä käytetään matemaattisissa lausekkeissa, kaavoissa ja malleissa ilmaisemaan kestävää, muuttumatonta taustaa.

Käytännössä vakioita voidaan luokitella eri tavoin. Matematiikassa vakioita ovat esimerkiksi pi (π) ja Neperin luku (e), jotka ovat perusluonteeltaan kiinteitä ja joihin liittyy määritelmä. Fyysissä tieteissä on usein fyysisiä vakioita, kuten valon nopeus tyhjiössä c, Planckin vakio h ja gravitaation vakio G. Joidenkin vakioiden arvo on määritelty tarkasti perusjärjestelmässä; toisten arvojään mitataan ja niillä on epävarmuus.

Vakioita käytetään erottamaan riippuvaiset muuttujat muuttujista. Esimerkiksi matematiikassa funktiota f(x) voidaan tarkastella tilanteissa, joissa tietyt parametrit ovat vakioita. Fysiikassa vakioita käytetään asettamaan mittakaavoja ja suhteita, joissa järjestelmä pysyy vakiona. Vakiot voivat olla sekä mitta- että yksikköriippuvaisia että ilman yksikköjä dimensionless.

Myös ohjelmoinnissa vakioita käytetään kääntämään arvoja, joita ohjelman suorituksen aikana ei tule muuttaa. Usein ne määritellään avainsanoilla const tai final, ja niiden arvo pysyy kiinteänä koko ohjelman suorituksen ajan.

Vakioita ovat siten sekä matemaattisen ajattelun että luonnontieteellisen mallintamisen keskeinen perusta, tarjoten kiinteän pohjan laskutoimituksille ja muuttuvien ilmiöiden kuvaamiselle.