Minäviestien

Minäviestit, eli I-statements, ovat vuorovaikutuksen tekniikka, jossa puhuja ilmaisee tunteensa ja tarpeensa omasta näkökulmastaan. Tavoitteena on välttää syyttelyä ja puolustautumista sekä lisätä ymmärrystä. Minäviestit ovat yleisiä psykologiassa, koulutuksessa, terapiassa sekä perhe- ja työelämän vuorovaikutuksessa.

Minäviestien rakenne perustuu usein neljään osaan: havainto, tunne, tarve ja pyyntö. Havainto kuvaa konkreettisen tilanteen ilman tulkintoja; tunne ilmaisee sen hetken kokemuksen; tarve kertoo tämän taustalla olevan toiveen tai arvon; ja pyyntö esittää konkreettisen toivon toiminnalle. Esimerkki: ”Kun jätät astiat pöydälle, tunnen itseni turhautuneeksi, koska tarvitsemme siisteyttä. Voisitko laittaa astiat pesuun?” Tämä rakenne auttaa ilmaisussa sekä omien että toisen osapuolen vastuun ja ymmärryksen tukemiseksi.

Käyttöalueet ja vaikutukset vaihtelevat: niitä käytetään usein perhe- ja ystävävuorovaikutuksessa, työpaikalla sekä kasvatuksessa ja terapiatyössä. Edut ovat muun muassa vähentynyt syyttely ja puolustuskäyttäytyminen, parempi empatia ja rakentava keskustelukulttuuri sekä selkeämpi viestintä omista tarpeista. Rajoitteina ovat tilannekohtainen soveltuvuus ja käytäntö: minään viestit vaativat harjoittelua ja voivat olla haastavia epäkohtien tai voimakkaan tilanteen vallitessa.