Metsänkasvustot

Metsänkasvustot ovat osa metsikköä, jossa puuston laji, ikä, rakenne ja hoitohistoria ovat samankaltaisia. Ne muodostavat metsänhoidon ja luonnonvarojen käsittelyn perusyksikön, jonka perusteella suunnitellaan istutus, uudistaminen, harvennukset ja hakkuut sekä tutkitaan ekologisia ja taloudellisia arvoja.

Metsänkasvustot voidaan luokitella monella tavalla: iän mukaan tasaisiin (tasaisikäiset) ja epätasaisiin kehittyviin; lajikoostumuksen mukaan yksilaji- ja sekametsiin; sekä hoitohistorian/tuotostilanteen mukaan. Yleisiä mittareita ovat puulajin suhde, ikäjako, tilavuus ja puuston tiheys.

Rakenteeltaan metsänkasvusto koostuu ylä- ja alakerroksista. Ylin kerros koostuu valtaosin suuremmista yksilöistä; alapuolella voi olla taimikkoa, pensaikkoa ja maaperän aluskasvilajeja. Uudistuminen vastaa tulevaa puustoa. Kasvu riippuu maaperästä, ilmastosta ja valon määrästä.

Hallinta ja suunnittelu: metsäkasvustojen hoito sisältää harvennukset, uudistamistoimenpiteet (siemen- tai istutustyöt), sekä pienempiä toimenpiteitä kuten perkaus ja ojitus. Tavoitteet ovat sekä taloudelliset että ekologiset, ja ne määrittelevät hoitosuunnitelman sisällön.

Arviointi ja seuranta: metsähoitosuunnitelmissa metsänkasvustot kartoitellaan, niiden tilaa seurataan säännöllisesti. Keskeisiä mittareita ovat tilavuus, kasvun suunta ja puuston kehitys.