harvennukset

Harvennus on metsänhoidollinen toimenpide, jonka tarkoituksena on vähentää puuston tiheyttä poistamalla osa puita. Se tehdään sekä viljelymetsissä että puisto- ja lähimetsissä sekä kotipuutarhoissa, ja sen tavoitteena on parantaa jäljelle jääneiden puiden kasvua, laatua ja taloudellista arvoa sekä helpottaa metsänhoitoa pitkällä aikavälillä. Harvennus voi kohdistua sekä koko puuston kerroksiin että yksittäisiin puihin.

Harvennukset jaotellaan usein aikaperusteisesti: varhaisharvennus (ensimmäinen harvennus), keskiharvennus ja myöhäinen harvennus. Lisäksi käytetään kruunujen harvennusta (latvaharvennus), jossa puuston latvuston tiheyttä vähennetään, sekä poistoharvennusta ja valintaharvennusta, joissa poistetaan huonompaa tai häiritsevää puustoa ja keskitytään kasvatettavaan ja laadukkaaseen puuhun.

Vaikutukset ilmenevät yleensä nopeasti: jäljelle jääneiden puiden kasvu- ja paksuuntumisnopeus voivat parantua, puuston laatu ja suoruus kohenevat, kilpailutilanne vähenee ja valonolo alikasveille paranee. Harvennukset voivat lisätä metsän monimuotoisuutta ja parantaa sen vastustuskykyä tuholaisia ja myrskytuhoja vastaan. Toimenpiteen taloudelliset vaikutukset riippuvat poistettavien puiden määrästä ja puulajin markkinasta.

Prosessi koostuu suunnittelusta, inventoinnista ja merkitsemisestä: valitut puut merkitään ja harvennus toteutetaan valitulla menetelmällä, usein useammassa vaiheessa. Tämän jälkeen seurataan kasvua ja tarvittaessa toteutetaan seuraava harvennus suunnitelman mukaan.