Meteoriitteihin

Meteoriitteihin viitataan avaruudesta maan pinnalle saapuneisiin kappaleisiin, jotka ovat alun perin syntyneet ulkoavaruudessa, matkustaneet ilmakehän halki ja pudonneet maan päälle säilyttäen rakenteensa. Kun tällainen kappale löytetään tai tunnistetaan maasta, sitä kutsutaan meteoriitiksi.

Useimmat meteoriitit ovat peräisin asteroidivyöhykkeeltä, mutta joidenkin kappaleiden alkuperä on arveltu olevan Marsin tai Kuunkaltaisia törmäyskappaleita sekä muita varhaisen aurinkokunnan materiaaleja. Meteoriitteja voi olla pienistä hiukkasista useisiin tonneihin.

Luokitus tehdään koostumuksen mukaan. On kolme pääryhmää: kiviset meteoriitit, rautaiset meteoriitit sekä stony-iron meteoriitit. Kiviset meteoriitit jaetaan edelleen kivisiin chondriteihin ja achondriteihin. Chondriteissä esiintyy chondruleja, pieniä pyöreitä rakeita, jotka muodostuivat varhaisen aurinkokunnan kuumuudessa. Achondriteissä ei ole näitä rakenteita ja ne ovat usein peräisin erilaistuneista kappaleista. Rautaiset meteoriitit koostuvat pääosin nikeli- ja raesihin rakenteista, ja stony-iron meteoriitit ovat sekoitus kivistä ja rautaisista komponenteista.

Tutkimus meteoriiteissa avaa ikkunan varhaiseen aurinkokuntaan: ne paljastavat alkuaineiden jakautumisen, varhaisia prosesseja sekä mahdollisia vesien ja orgaanisten yhdisteiden esiintymistä esijärjestelmässä. Meteoriteillä on sekä geologinen että astrobiologinen arvo.

Esimerkkejä merkittävistä meteoriiteista: Hoba Namibiasta, suurin säilynyt rautameteoriitti; Allende Meksikosta, suuri carbonaceous chondrite; Murchison Australiasta, tunnettu orgaanisten yhdisteiden esiintymisestä meteoriittissa.

---