Menetelmävalintoja

Menetelmävalintoja tarkoittaa tutkimusprosessa tehtyjä päätöksiä siitä, millaisia menetelmiä käytetään tiedon keräämiseen ja analysointiin. Kyse on valinnoista, jotka ovat sopivia tutkimuskysymyksen, teoreettisen viitekehyksen sekä eettisten ja käytännön rajoitteiden kanssa. Valinnat voivat koskea sekä tutkimusasetelmaa että mittaus- ja analyysitapoja.

Kriteereinä ovat muun muassa tutkimuksen tavoite, epistemologinen ja ontologinen lähtö, saatavilla oleva aineisto ja datan laatu, aikataulu ja kustannukset sekä eettiset näkökohdat ja kohdejoukkojen luonteet. Lisäksi kaltaiset valinnat vaikuttavat virhemarginaaleihin, validiteettiin, luotettavuuteen ja yleistettävyyteen sekä tutkimuksen uskottavuuteen.

Yleisimmät menetelmäryhmät ovat kvantitatiiviset menetelmät (kyselyt, kokeet, tilastolliset analyysit), kvalitatiiviset menetelmät (haastattelut, havainnointi, etnografia, sisällönanalyysi) sekä sekoitetut menetelmät eli mixed methods. Lisäksi valintaan voivat vaikuttaa mittausvälineet, otoskoko sekä tiedonkeruun ja analyysin suunnittelun yksityiskohdat.

Prosessi alkaa tutkimuskysymyksen ja viitekehyksen määrittelystä, minkä jälkeen kerätään vaihtoehtoisia menetelmiä ja arvioidaan niiden soveltuvuutta. Havainnot johtavat päätökseen sekä suunnitelman toteutuksesta että mahdollisista pilotoinneista, eettisistä luvista ja raportoimisesta: valinnat on perusteltava ja läpinäkyvästi ilmoitettava.

Hyvä käytäntö korostaa läpinäkyvyyttä ja perustelujen esiin tuomista, tulosten yleistettävyyden ja rajoitteiden huomioimista sekä tarvittaessa triangulaatiota ja reflexiivisyyttä tutkimusprosessissa.